Tulo ja poisto –venttiilit

Yleistä

Venttiilit kutsutaan kanaviston (yleensä) pyörä elin jonka avulla imetään tai puhalletaan ilma tilasta. Venttiilin tarkoitus on tuoda ilma tilaan mahdollisimman äänettömästi ja vedottomasti mutta kuitenkin tehokkaasti sekoittaen. Venttiilit kiinnitetään kanavistoon yleensä KKT-kiinnityskauluksen avulla. Venttiili kiinnitetään KKT-kaulukseen kiertämällä. Ilmanvaihtoventtiilien koot ovat seuraavat: 100, 125, 160 ja 200mm. Venttiilit maalataan pulverimaalauksella. Vakioväri on yleensä RAL 9016, ennen vuonna 2020 valmistetut venttilit ovat yleensä maalattu RAL 9010 jonka on hieman keltaisempi, mutta värisävyt on hyvin lähellä toisiaan. Osa venttiilien valmistajalta (Fläktwoods, Halton ja Climecon) on saatavana venttiilit tilattu erikoissävynä, lisäkustannus on yleensä 200 - 300 €/ värisävy.

Yleisimmät venttiilimallit

Kattoasenteiset tuloilmaventtiilinä käytetään yleensä KTS ja LUMI-sarja(Fläktwoods), OKA ja RINO-sarja (Climecon).

Seinäasenteiset tuloilmaventtiilinä: STI/ STQA –sarja (Fläktwoods) ja TINO/LINO -sarja(Climecon)

Poistoilmaventtilit: VIP/ TINOi-sarja(Cliemcon)

Kosteudenkestävät kattoasenteiset venttiilit: Tuloilmaventtiilit KN-K-RST, poistoilmaventtiilit KW-K-RST

Pientalon venttiilien koko(nyrkkisäännöt)

Pientalossa voidaan mitoitta venttiilien koko seuravilla nyrkkisäännöillä. Tuloilma puhalletaan olo ja makuhuoneisiin. Olohuoneisiin asennetaan yksi 125mm venttiili jokaisesta 25m2, yhden hengen maku/ työhuoneisiin riittää 100mm venttiili, kahden hengen huoneisiin 125mm venttiili. WC, vaatehuoneet ja keittiöt(mikäli on erillinen ulospuhallettava liesikupu) 100mm poistoventtiili. Kylpyhuoneisin ja kodinhoitohuoneisiin asennetaan 125mm poistoilmaventtiili.

Venttiilien mittaus ja säätö

Kierrättävien venttilin ilmamäärä säädetään yleensä kiertämällä venttiili ja mittaamalla sen avautuminen(mm), yleensä aukea 1 mm/ kierros. Seinäasenteiset venttiilit säädetään yleensä tukkimalla reikärivit joko magneettinauhalla tai muovitulpilla. Mittaus tapahtuu joko n.s kuumalanka ilmamittarilla tai n.s siipipyörämittarilla. Kuumalankamittarin(paine-ero mittari) avulla mitataan venttiilin yli syntyvä paine-ero. Kun venttilin paine-ero tunnetaan lasketaan sen ja venttilin k-arvon(jonka on yksilöllinen arvo jokaiseen venttiilin) avulla venttiilin läpi virtaama ilmamäärä. Kuumalankamittarin mittaustarkkuus yleensä 5 -10 %. Siipipyörämittarin avulla mitataan mittaustorven läpi kulkeva ilmamäärä, elikä tässä ei tarvitse tiedä venttilin tarkka malli ja k-arvo. Siipipyörämittarin mittaustarkkuus on yleensä 20-30%.